20.4.2020
Luovasti verkossa - menetelmä olet sinä itse- aito oppiminen ja aito opettaja
Tänään otan keskustelumppanikseni kirjan Ruumiillisuus ja työelämä ja sieltä lainaukset. “Kirjoittajat kirjoittavat myös, että oppilaat oppivat lopulta ehkä jopa enemmän siitä, miten opettajat ovat kuin mitä he tekevät. ”( Ruumiillisuus ja työelämä, 2016 s.202)
Toinen lainaus on todella lähellä sydäntäni uutta ops-työtä tavoiteltaessa käytännön toimiin. “ Tietoisuustaitoihin perustuva opettaminen kehittää oppimisyhteisöä, jossa oppilaat kukoistavat tiedollisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti ja jossa opettajat menestyvät työssään sekä henkilökohtaisessa elämässään. ( Ruumiillisuus ja työelämä, 2016 s. 207)
Daniel Rechtschaffen mukaan tietoisuustaitojen ja itsetutkiskelun avulla opettajan on mahdollista saavuttaa edellä mainut kaltaista muutosta omassa työssään. Muutoksesta seuraavat hänen mukaansa viisaus, kypsyys ja moraali jotka koituvat lahjaksi oppilaalle. Ajattelen, että nämä samat edellä mainitut siirrettävissä olevat taidot voisivat toteutua myös arjen koreografiana, luovina askeleina tai työelämätaitoina sekä vanhemmuudessa.
Daniel Rechtschaffen mukaan tietoisuustaitojen ja itsetutkiskelun avulla opettajan on mahdollista saavuttaa edellä mainut kaltaista muutosta omassa työssään. Muutoksesta seuraavat hänen mukaansa viisaus, kypsyys ja moraali jotka koituvat lahjaksi oppilaalle. Ajattelen, että nämä samat edellä mainitut siirrettävissä olevat taidot voisivat toteutua myös arjen koreografiana, luovina askeleina tai työelämätaitoina sekä vanhemmuudessa.
Olen armoitettu ja etuoikeutettu. Kuulun ryhmään joka aloittaa jokaisen aamun luovasti verkossa klo 6.45 ravitsevilla psykofyysisillä harjoituksilla. Melko kurinalaisesti teemme päivittäin harjoituksia jonka jälkeen olen aloittanut työttömänä työnhakijana, uuden työn muotoilijana tai vaikkapa uutta ansaintalogiikkaa suunnittelevana luovana naisena rytmittämään kehon, mielen, sielun ja kokonaisvaltaisia harjoituksia päivässäni.
Viime yönä näin erikoisen unen. Menin tapaamaan yhtä lukuisista tanssinopettajistani, ajalta kun olin nuori aikuinen. Tuo elämäni ankarin auktoriteetti tuli unessani vastaan ja kävelin hänen luokse. Hän hymyili lempeästi ja halasimme. Pyysin lainaksi esiintymisasua, empien mahtaisinko vielä mahtua siihen. Henkilö hymyili lempeästi sanoen: “varmasti mahdut”.
Noniin. Onko nyt kyse mielen voimasta, jumalan rakkaudesta vai universaalista resonoinnista. Kuinka vain. Olen päivittäin systemaattisesti kiittänyt elämäni oppaita, ihmisiä jotka ovat antaneet minulle “hard times in my life”. (Kunpa hekin tekisivät saman minun kohdallani. Minä myös olen antanut todella “hard times”, monelle opettajalleni ja kanssakulkijalleni elämäni aikana.) Ja kuinka ihanaa, menetelmä toimii kiittäen ja anteeksiantaen uuteen aamuun nöyrästi harjoitellen ja joka aamun uudesti aloittaen, itseään parastaen ja päivittäen.
En kuitenkaan kutsuisi sitä positiiviseksi pedagogiikaksi vaan aidon oppimisen tavaksi - menetelmä olet sinä itse, nöyrästi ja aidosti yhdessä elämää johtaen. Yksi oman työni intohimoisista kehittämisen kohteista on ollut Pedagoginen performanssi, joka on syntynyt opettajan identiteettityön ja itsetutkiskelun kokonaisvaltaseksi oman työn tutkimisen menetelmäksi, konseptiksi. Siinä opettaja nähdään kokonaisvaltaisena arvokkaana ja aikaansa seuraavana oman työnsä taitajana, taiteilijana ja muotoilijana opetussuunnitelman, oppilaitoksen ja koulutusjärjestelmämme lakien ja asetusten kehyksissä ja raameissa, muuttuvassa opettajuudessa ja oppimisen paradigmassa.
Kommentit
Lähetä kommentti