PEDAGOGINEN PERFORMANSSI
TANSSITAITEILIJANA
UUTTA TYÖTÄ MUOTOILLEN
ARJEN KOREOGRAFINA
Taiteen tekijänä ja kehittäjänä sekä uuden työn muotoilijana, olen kehittänyt MoWeArt (Movement, We/llness, Art) performanssipedagogiikkaa transformatiivisen oppimisen näkökulmasta aina 2000-luvun alusta. Transformatiivisella oppimisella tavoitellaan syvempää muutosta ihmisen (tässä tapauksessa opettajan) ymmärryksestä ajattelusta, tunteista ja toiminnasta. Olemme vääjäämättä tulleet kohtaan, jossa vanhat käytänteet ja toimintatavat eivät riitä.
MoWeArt -konseptin työskentelyssä parhaimmillaan, performanssi toimii oman ja yhteisen työn tutkimisen tapana -tulevaisuusliikkeenä. Siinä kuvitellaan aktiivisesti toisenlaisia tulevaisuuksia sekä kehitetään tulevaisuusajattelun taitoja, "luovuuslihaksia". Voidaan puhua jopa luovuusloikasta (Aromaa, Lappi 2022). Pedagoginen performanssi on työkalu dialogin ja yhteisen ymmärryksen rakentamiselle, joita pidän aina ruumiillisena prosessina. Performanssipedagogiikassa yhdistyvät improvisaatio, luovaliike, monitaide ja aikuinen kokemuksellisena ainutlaatuisena oppijana. Performanssi voi näyttäytyä myös "tulevaisuustanssina", jolloin uuttaa työtä muotoillaan taiteen ja luovuuden keinoin nopeasti muuttuvassa maailmassa moninaisuuden, kulttuurihyvinvoinnin ja kriittisen ajattelun kudelmana, taidepedagogisena ja filosofisena lähestymistapana.
“Uuden ajan opettaja performanssitaiteilijana”, konseptissa liikutaan luovasti liikkeessä. Siinä yhdistyvät oppimisen, tiedon ja tutkimisen uudenlaiset paradigmat sekä ymmärrys taiteilijan ja luovan toimijan moninaisista toimintaympäristöistä. Performanssi mahdollistaa kokonaisvaltaisen oman ja yhteisön työn tapaa toimia, ruumiillisen tiedon syvemmän ymmärryksen prosessina.
Tänä päivänä voitaisiin puhua tietoteoreettisesta sekä kehollisesta käänteestä, jolloin oppiminen nähdään moniulotteisena tietoteoreettisena murroksena (Anttila, 2022). Kutsun tätä yksinkertaisesti tranformatiiviseksi oppimiseksi ja leikkisästi myös ruumiin henkiin herättämisen prosessiksi. Siinä ihmisen kyky päätöksentekoon päämäärän saavuttamiseksi, omat tarkoitukset tiedostaen, muodostaa suunnitelmallista toimijuutta. Filosofiassa käytetään termiä intentionaalisuus, jolla viitataan tietoisuuteen. Tietoisuus tekee mahdolliseksi toiminnan suuntaamisen merkityksen antamiseen ajattelussa. (Lauri Rauhala 1914-2016)
Intentionaalisuus terminä viittaa tietoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen toiminnassa tai ajattelussa. Se kuvaa kykyä tehdä päätöksiä ja toimia määrätyn päämäärän saavuttamiseksi, tiedostaen omat tarkoituksensa ja pyrkimyksensä. Intentionaalisuus liittyy siis siihen, että ihminen toimii tietoisesti ja suunnitelmallisesti, ei satunnaisesti tai automaattisesti. Filosofiassa intentionaalisuudella viitataan myös tietoisuuden ominaisuuteen, joka mahdollistaa ajattelun kohteiden suuntaamisen ja merkityksen antamisen. (Chat GPT 23.4.2024)
Toisin toimimalla opettajan toisenlaisia tulevaisuuksia kuvitellen tarkastelen opettajaa oman työnsä muotoilijana. Tarkastelen performanssia tulevaisuuden uuden työn muotoilussa taiteen tekijänä ja kehittäjänä sekä monialaisena toimjana tulevaisuusnssia luoden!
Performanssipedagogiikka taipuu myös luovaan ja keholliseen muotoon työyhteisön kehittämisessä. Siinä yhdistyvät liikkumisen taide, luovuus sekä tulevaisuuden työelämätaidot. Kaiken ytimessä arvostava kohtaaminen, yhteiskehittäminen ja dialogin rakentaminen erilaisuutta kunnioittaen sekä moninaisuuden siltoja rakentaen.
Kommentit
Lähetä kommentti